Mánáid jahkelohki

Liikka, mii oahppat eanet das go oaidnit mii lea mii ovttastahttá dálá bajásšaddama ovddeš áiggiid mánnávuođain, go das mii lea mii earuha.

Vuoras olbmuin lea vástádus
Mii sáhttit skábman galledit olbmuid geat sáhtte čuvgehit min. Juohke sajis máilmmis leat vuoras olbmot geain lea vástádus dasa mii buktá buoret eallima ja mii dagaha eallima váttisin. Min servvodaga vuoras olbmot livčče sáhttán čájehit midjiide mii lea mii seailu áiggiid čađa, mánnávuođa agálaš duohtavuođaid birra.

Muhtun vuoras olbmot sáhttet muitalit mánnávuođa man leat báidnán veahkaválddálašvuohta, jugešvuohta, beahttin, doarrun ja diehtemeahttunvuohta, ja mii oaidnit ahte dát leat seamma historjját maid dálá dulbmojuvvon ja vajálduvvon nuorat muitalit. Billahuvvan iešdovdu ja nohkki eallinmokta čuožžila das go mánnávuođas lea vásihan behtolašvuođa mánnán. Muhtun vuoras olbmuin geat mánnán leat vásihan behtolašvuođa leat lihkus maid eará vásáhusat mat sáhttet addit midjiide oahpu, namalassii máhttu movt sáhttit čoavdit mánnávuođa čuolmmaid.

Olmmoš sáhttá imaštallat man buorre eallinmokta muhtun ollesolbmuin lea vaikko sis leat leamaš lossa jagit mánnávuođas. Liikka, eat mii das beasa ahte mánnávuođa vásáhusat leat váikkuhan ja ain váikkuha dál ja boahtteáiggis olles eallima.

Mánáidkonvenšuvdna
Muitalusat buolvvaid ja agálaš árvvuid birra sáhttá maid gávdnat mánáid dutkamis ja fágačállosiin, fágalaš máhtus mii dađi mielde lea gávdnamis buohkaide. Dan dihte mii diehtitge olu eanet das mii buktá buori mánnávuođa go ovdalaš áiggiid, ja mii leat čeahpibut láhčit dili vai mánáin lea buorre dilli. Oppamáilmmálaš duohtavuohta mánnávuođa birra lea ahte manta galget bajásšaddat oadjebas ja ovdánahtti birrasiin šatteš mánná dal iežas váhnemiid luhtte dahje eará sajis.

Mánát leat ovttaárvosaš borgárat, sis lea riekti suodjaleapmái ja oassálastimii ja sis lea riekti oažžut servvodaga bálvalusaid ja buriid. Mánáid vuoigatvuođat leat vuođđuduvvon ON mánáidkonvenšuvdnii. Dát njuolggadusčálus lea ásahan sierra standárddaid movt galgá leat mánnán, mas lea čielga deaddu das ahte ollesolbmuid servvodagas lea ovddasvástádus bearráigeahččat ahte mánáin lea buorre dilli.

ON mánáidkonvenšuvdna leat measta buot riikkat máilmmis dohkkehan, ja dat lea váldon muhtun riikkaid lágaide mielde, earret eará dáppe Norggas. Mánáid vuoigatvuođat eai leat biddjon njuolggadusaide dušše dan dihte ahte mánáin lea seamma árvu go ollesolbmuin, muhto maiddái dan dihte go mánát leat mihá hearkkibut go mii. Lea morašlaš duohtavuohta ahte eanas gillámušat mat leat mánáin, daid sivalaččat leat ollesolbmot. De leage maid ollesolbmuid ovddasvástádus čorget dan dili.

Goabbatlágan standárddat mánáide ja ollesolbmuide
Mánáidáittardeaddji ferte čađat čuoččuhit mánáid ja nuoraid diehttelas rivttiid leat oassin servvodagas gos sii ellet. Eai leat makkárge buorit ákkat fállat mánáide heajumus sáhttofievrruid dahje heajut bargobirrasa go dat mii mis ollesolbmuin lea gáibádussan. Iige leat ágga jearrat sis ráđi.

Mánát ja nuorat geaid váldá duođas ja geat besse váikkuhit ovdánahttet searvevuođadovddu mii lea sakka dehálaš das ahte mii galgat doaibmat ovttas servvodahkan. Mánát ja nuorat ipmirdit dakkaviđe ahte oassálastimiin ja albma váikkuhanfámuin čuovvu maid ovddasvástádus servvodahkii mas sii leat oassin.

Vaikko mii diehtit eanet das mii mánáide lea buoremussan dál go goassege ovdal, de sáhttit mii ain vuohttit ahte mánáin lea eará standárda go ollesolbmuin. Norggas leat maŋgačuođi jagi dohkkehan dan ahte lea boastut doaruhit ollesolbmuid.

Lea ain olu bargamuš ovdal go oppalaččat dohkkehit dan ahte ollesolbmot eai galgga doaruhit mánáid. Duháhiid viissaid máná šaddet beaivválaččat vásihit dan go ollesolbmot čuoččuhit boasttuipmirduvvon rievtti duhkuštallat, cikcut, hoigadit ja cábmit.

Sihkarvuođafierpmádat
Go bearaš geavvá siskkildas eallimis bártái, de lea mis Norggas sihkarvuođafierpmádat mii galgá dustet mánáid geat leat váttisvuođain. Čálgoservvodagas lea veahkki gávdnamis mánáide geat dárbbašit juoidá earenoamáža. Buohkat geat deaivvadit mánáiguin fertejit diehtit ahte sis lea dehálaš bargu oaidnit ja veahkehit mánáid geat leat váttisvuođain.

Dat go stuora bearaš maŋemus čuođi jagiid lea hágganan dađistaga lea eanas dáhpáhuvvan nu ahte mii eat leat juoidá eará dan sadjái bidjan. Áhkku ja áddjá eaba šat oro ránnádálus. Mii leat dál lagas servvodaga bidjan stuora bearraša sadjái.

Smávva suohkanat, smávva fágabirrasat
Go mii atnit servvodaga neavvuid váikkuhit bearraša siskkildas eallima, de galgá leat buorre fágagelbbolašvuohta ja nana, profešunealla vuogádagat. Norgga suohkaniid gaskamearálaš olmmošlohku lea sullii 10.000. Hui olu suohkaniin eai leat go moaddeduháha olbmo, ja muhtun suohkaniin dušše moaddečuođi.

Suohkan gos leat unnán olbmo leat maid smávva fágabirrasa ja eaige sáhte fállat nu buori rievddadanvejolašvuođa. Earenoamážit mánát geat dárbbašit mánáidsuodjalusbálvalusaid šaddet dan dihte gillát. Badjel 50 unnimus suohkaniin bargá dušše okta fágaolmmoš mánáidsuodjalusas beallevirggis. Dakkár smávva servvodagas šaddá váttisin doalahit ollislaš gealbbu ja profešonalitehta.

Dál go 2010 lea álgime, de háliidan mun loktet digaštallama suohkanstruktuvrra ja bálvalusfálaldagaid birra digaštallamin mii earenoamážit lea mánáid ja nuoraid birra.

Gilážiid mánát
Norgga álbmotsiellu lea maŋgga ládje vuođđuduvvon rikkis lundui ja ealas gilážiidda. Mii leat leamaš čeahpit ávkkástallat min guorba eatnamiid. Liikka fárrejit unnit ja unnit nuora fas ruovttubáikái go sii okte galget ásahit alcceseaset bearraša. Gullet dál suohkanpolitihkkarat: Gilážiid boahtteáigi boahtá das man buorit vásáhusat mánáin ja nuorain leat dál.>

Olles eallenagi ohcalit mii vásáhusaid ja bargguid mat muittuhit mánnávuođa hávskes vásáhusaid. Leat mánnávuođa ja nuorravuođa hávskes vásáhusat mat dahket ahte mii go ollet ollesolbmo ahkái, fas fárret mánnávuođa šiljuide.

Ii oktage hálit fárret ruovttubáikái gos ilbmet guorosvuođa, beahttima ja endoris eallima muittut. Ollesolmmožin háliidit mii fárret ruovttubáikái gos badjánit muittut ilu ja eallinmovtta, oadjebasvuođa ja árjjaid birra. Dát čájehage man mávssolaš lea vuoruhit dálá nuoraid go boahtteáiggi áigu sihkkarastit.

Boahtteáiggi mánnávuohta
Boahtteáiggi dilli lea várra leamaš soames roasuin mat leat bággen álbmoga válljet. Go eallineavttut gáržot, de beassá duođas dovdat mii lea mávssolaš ja gii lea dehálaš eallimis.

Leat várra dakkár geahččalusat maid mii olbmot fertet vásihit ovdal go mii viimmat galgat fuobmát ahte mánát servvodagas leat min áidna duohta riggodat, ja ahte investeret min maŋisbohttiide lea áidna mii sáhttá addit midjiide albma dietnasa.

Reidar Hjermann

Oppdatert: 19.01.2010 15:22